Suonenjoen Taideseura ry:n säännöt
Suonenjoen Taideseura ry
Säännöt
Yhdistyksen nimi ja tarkoitus
1§
Yhdistyksen nimi on Suonenjoen Taideseura, kotipaikka Suonenjoen kaupunki.
2§
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää seuran jäsenten, harrastajien ja Sisä-Savon alueen visuaalisen alan taiteilijoitten taiteellista kehitystä sekä toimia kuvataiteen ja muun visuaalisen taiteen harrastuksen esille tuomiseksi, edistämiseksi ja taiteen ja sen moninaisuuden ymmärtämiseksi. Lisäksi yhdistyksen tavoitteena on harjoittaa yhteistyötä eri taiteenalojen yhdistysten sekä muiden yhteisöjen kanssa.
Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä näyttelyitä, kursseja, luentoja sekä kokouksia ja monenlaisia visuaalisen ilmaisun tilaisuuksia eri ikäryhmille.
3§
Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia, toimeenpanna arpajaisia ja keräyksiä. Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten kiinteää ja irtainta omaisuutta.
Jäsenyys
4§
Yhdistyksen jäseninä voivat olla kuvataidetta tai muuta visuaalista ilmaisua harjoittavat sekä niitä tukevat henkilöt, jotka jakautuvat seuraavasti: varsinaiset jäsenet, kannattajajäsenet ja kunniajäsenet.
Hallitus hyväksyy hakijan varsinaiseksi jäseneksi yksimielisellä päätöksellä. Jäsenyyden saavuttamiseksi hakijan on osallistuttava hyväksytysti vähintään kahteen sen tasoluokan näyttelyyn tai tapahtumaan, jotka taideseura on syyskokouksessaan määritellyt. Hakija voidaan myös hyväksyä seuran varsinaiseksi jäseneksi siinä tapauksessa, että hän joidenkin muiden, esimerkiksi muualla saavutettujen taiteellisten ansioiden nojalla täyttää seuran määrittelemät pätevyysvaatimukset.
Varsinaiset jäsenet saavat osallistua yhdistyksen kokouksiin täysivaltaisina jäseninä sekä näyttelyihin, kurssi-, luento-, ym. seuran tilaisuuksiin. Jäsenen velvollisuus on huolehtia jäsenmaksujensa ajallaan suorittamisesta, toimia erilaisissa luottamustehtävissä ja toimikunnissa sekä aktiivisesti osallistua vuorollaan yhdistyksen toimintaan liittyviin tehtäviin, kuten esim. näyttelyiden järjestelytehtäviin.
Kannattajajäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan puhe- ja läsnäolo-oikeuksin yhdistyksen kokouksiin sekä muihin yhdistyksen tilaisuuksiin.
Kunniajäseneksi voi yhdistys kutsua visuaalisen alan tai yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi ansiokkaasti toiminen henkilön. Kunniajäseneksi hyväksymiseen vaaditaan vähintään ¾ yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä. Kunniajäsenellä säilyvät saavutetut jäsenoikeudet.
5§
Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet suorittavat yhdistykselle syyskokouksessa määrätyn jäsenmaksun. Kunniajäsenet ovat vapaat jäsenmaksun suorittamisesta, mutta voivat halutessaan maksaa jäsenmaksun tukeakseen seuran toimintaa.
6§
Jäsen on vapaa yhdistyksen jäsenyydestä sen kuukauden päättyessä, jonka aikana hän ilmoittaa eroamisestaan kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Jäsen, joka yhden vuoden aikana on laiminlyönyt maksettavaksi erääntyneen jäsenmaksun suorittamisen, eikä rahastonhoitajan pyytäessä sitä suorita, katsotaan yhdistyksestä eronneeksi, eikä voi varsinaisen jäsenen ominaisuudessa osallistua seuran tapahtumiin ja toimintoihin.
Jäsen, joka ei noudata yhdistyksen sääntöjä tai sen tekemiä päätöksiä taikka toimii yhdistyksen tarkoitusperiä vastaan, voidaan erottaa yhdistyksestä seuran vuosi-, syys- tai ylimääräisessä kokouksessa. Erottamisesta tulee olla yksimielinen päätös. Yhdistyksestä eronnut tai erotettu menettää kaikki oikeutensa yhdistyksen varoihin.
Hallitus
7§
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, sihteeri ja neljä muuta jäsentä. Yhdistyksen vuosikokous valitsee puheenjohtajan vuodeksi kerrallaan, sihteerin ja muut hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi. Hallituksen kokoonpanoa vaihdetaan vuosittain siten, että puolet jäsenistä on erovuoroisia ja heidän tilalleen valitaan uudet edustajat. Erovuoroiset, hallituksessa olevat jäsenet, voivat asettua edelleen ehdokkaiksi uuteen hallitukseen. Sikäli kun vuosikokous heidät äänestyksessään hyväksyy, ovat he oikeutettuja uuteen kaksivuotiskauteen.
Jäsenen erottua kesken toimikauttaan voidaan hänen tilalleen valita uusi jäsen hallituskauden loppuajaksi. Tämä valinta tehdään tarpeen niin vaatiessa yhdistyksen vuosikokouksessa tai ylimääräisessä kokouksessa.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Sihteeri voi toimia samalla rahastonhoitajana. Hallitus voi palkata rahastonhoitajan myös yhdistyksen ulkopuolelta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä kaksi jäsentä on saapuvilla. Päätökset hallituksen kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Hallituksen kokouksissa pidetään päätöspöytäkirjaa.
8§
Hallituksen tehtävä on:
- toimia yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi,
- edustaa yhdistystä näiden sääntöjen ja yhdistyksen
kokousten päätösten mukaisesti - kutsua koolle yhdistyksen kokoukset
- valmistella yhdistyksen kokoukselle esiteltävät asiat,
- laatia yhdistyksen vuosikokoukselle esiteltävä kertomus yhdistyksen toiminnasta edelliseltä vuodelta sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio kuluvalle vuodelle
- toimeenpanna yhdistyksen kokousten tekemät päätökset,
- hoitaa yhdistyksen rahavaroja ja muuta omaisuutta sekä periä jäsenmaksut ja muut yhdistyksen saatavat,
- hoitaa yhdistyksen jäsenluetteloa ja arkistoa, sekä
- hyväksyä yksimielisellä päätöksellä uudet jäsenet
9§
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa.
10§
Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Yhdistyksen tilit on jätettävä toiminnantarkastajan tarkastettavaksi 2 viikkoa ennen vuosikokousta.
Kokoukset
11§
Yhdistyksen vuosikokous pidetään maaliskuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä. Lisäksi yhdistys voi pitää ylimääräisiä kokouksia. Kokouksissa ovat äänivaltaisia erääntyneet jäsenmaksunsa suorittaneet yhdistyksen varsinaiset jäsenet sekä sääntöjen mukaan jäsenmaksusta vapautetut. Jäsenmaksunsa maksaneilla kannattajajäsenillä on kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Vuosi- ja syyskokous on kutsuttava koolle kymmenen päivää ennen kokousta paikallislehdessä julkaistulla kokouskutsulla taikka kullekin jäsenelle osoitetulla sähköisellä tai paperisella kutsukirjeellä, joka on lähetettävä vähintään viisi päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
12§
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
- hyväksytään hallituksen laatima kertomus edelliseltä toimintavuodelta
- tilit ja toiminnantarkastajan lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös
- päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle edelliseltä vuodelta
- valitaan hallituksen puheenjohtaja vuodeksi kerrallaan sekä jäsenet hallituksen erovuoroisten tilalle
- valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö
- käsitellään mahdolliset ehdotukset näihin sääntöihin tehtävistä muutoksista tai lisäyksistä
- käsitellään muut hallituksen kokoukselle valmistelemat asiat.
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
- hallituksen laatima toimintasuunnitelma tulevalle vuodelle
- hallituksen laatima talousarvio tulevalle vuodelle
- määrätään jäsenmaksun suuruus tulevaa toimintavuotta varten
- määritellään jäsenpätevyyden osoitukseksi hyväksyttävät kriteerit kuten ammattilaisuus, ansiot ja toiminta visuaalisella alalla. Määritellään ne seuran taidenäyttelyt, joihin jäseneksi pyrkivät voivat tarjota töitään sekä muut tapahtumat, joihin osallistuminen katsotaan jäsenpätevyyden arvoisiksi.
- muut kutsussa mainitut asiat.
13§
Vuosikokouksessa ja syyskokouksessa käsiteltäviksi haluttavat asiat on hyvissä ajoin ilmoitettava kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle, niin että hallitus ehtii perehtyä niihin, valmistella ja sisällyttää ne kokouskutsuun.
14§
Päätökset kokouksissa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Henkilövalinnoissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Äänestykset on vaadittaessa toimitettava suljetuin lipuin. Kokouksessa ei saa äänestää valtakirjalla. Päätöksen tekeminen asiassa, jota ensimmäisen kerran käsitellään, on lykättävä seuraavaan kokoukseen, jos vähintään kolme jäsentä sitä vaatii.
Muissa kuin vuosi- ja syyskokouksessa toimii puheenjohtajana yhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai heidän estyneenä ollessaan kokouksen valitsema henkilö. Vuosi- ja syyskokouksessa kokous valitsee puheenjohtajan. Jos vuosikokouksen puheenjohtajaksi valitaan yhdistyksen istuva puheenjohtaja, niin tili- ja vastuuvapausasioiden käsittelyn ajaksi on valittava hallituksen ulkopuolinen puheenjohtaja.
Yhdistyksen vuosi- ja syyskokouksessa sekä ylimääräisissä kokouksissa pidetyn pöytäkirjan tarkastavat kokouksen valitsemat kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.
15§
Yhdistyksen edustajat yhdistysten ja säätiöiden edustajistoihin tai kokouksiin valitaan joko ylimääräisessä tai varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa. Hallitus valitsee edustajat tilapäisiin yhteistyöneuvotteluihin ja -toimikuntiin. Edustajat noudattavat hallituksen ja yhdistyksen tekemiä päätöksiä.
16§
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa ja niihin tehdä lisäyksiä vain yhdistyksen vuosikokouksen päätöksellä, jota kannattaa enemmän kuin puolet kokouksessa annetuista äänistä.
Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä varsinaisessa kokouksessa ja vahvistettava seuraavassa varsinaisessa kokouksessa. Molemmilla kerroilla on päätökseen saatava vähintään ¾ kokouksessa annetuista äänistä, jotta se astuisi voimaan.
Yhdistyksen lopettaessa toimintansa sen jäljelle jääneet varat käytetään visuaalista taidetta edistäviin tarkoituksiin yhdistyksen purkamisesta päättäneen jälkimmäisen kokouksen tarkemmin määräämällä tavalla.
17§
Muuten noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä.
