Vuosi 2025
Suonenjoen Taideseura ry:n toimintaan kuului kuluneena vuotena mm. kuvataideretki Kuopioon. Sinikka Vesterinen järjesti seuran mapit arkistokuntoon ja Sinikka kartoitti ja luetteloi myös kaupungin omistamat taideteokset. uutta oppia saatiin grissaille-maalauksessa ja elokuussa osallistuttiin hyvinvointi- ja harrastusmessuille. Näissä kaikissa ”tempauksissa” oli Sinikan osuus mullistavan mahtava.
Jäsenet pitivät omia näyttelyitään kuka missäkin ja osa osallistui perinteiseen PoSaKun kesänäyttelyyn Lapinlahdella ja jurytettyyn Pieksämäen kuvayaideseuran vuosinäyttelyyn. Seuran omassa Ikkunagalleriassa oli esillä neljän taiteilijan teoksia. Ikkunagallerian tiloissa osallistuttiin Taiteiden yöhön ja Lala Luotosenkosken näyttelykokonaisuus oli mukana kilpailussa, jossa valittiin Suonenjoen paras jouluikkuna – tuloksena yleisöäänestyksen kolmas sija. Kaupungin joulunavaukseen seura osallistui pitämällä syysnäyttelyä avoimena klo 20 saakka ja tarjoamalla näyttelykävijöille kahvia, glögiä ja kaikenlaista naposteltavaa.
Kahtena lauantaina pidettiin talkoovoimin Kellarikalleriaa avoimena, mutta näin vähäisen kokeilun perusteella ei oikein voida sanoa onko lauantai-aukiolo kannattamisen väärtti.
Syysnäyttelyn yhteydessä...
Laitettakoon tähän yhteyteen dokumentaatiota maaliskuun kevätkokouksesta...
Vuosikokouksen yhteyteen järjesti Sisä-Savon kansalaisopisto grissaille-maalauskurssin, johon muutama seuran jäsen osallistui.
Grissaille on tekniikka, jossa maalataan valöörejä painottaen harmaasävyillä mustasta valkoiseen, joskus ruskehtavilla sävyillä. Grisaille on ’harmaata harmaalle’ -maalausta. Muita nimityksiä ovat harmaasävymaalaus. Grisaille on monokromaattista eli yksiväristä maalausta, joskin monokromaattiset maalaukset eivät ole välttämättä mustavalkoisia tai valööreihin perustuvia. jossa maalataan valöörejä painottaen harmaasävyillä mustasta valkoiseen, joskus ruskehtavilla sävyillä. Grisaille on ’harmaata harmaalle’ -maalausta. Muita nimityksiä ovat harmaasävymaalaus. Grisaille on monokromaattista eli yksiväristä maalausta, joskin monokromaattiset maalaukset eivät ole välttämättä mustavalkoisia tai valööreihin perustuvia.
Maalaustapaa käytetään monesti alusmaalauksena, jolloin päälle laseerataan läpikuultavia värikerroksia.
Opettajana kurssilla toimi Juha Pärnänen.
Sinikka Vesterisellä oli näppinsä pelissä myös tämän koulutuksen aikaansaamisessa, joten seura kiittää…
.
Uusi taideseuralainen
Tuulikki Jalkanen
”Olen melko montaa asiaa, mutta isoilta osin taiteilija. Musiikki on vienyt ammatiksi asti ja nivoutuu työhöni myös sosiaali-ja terveysalalla musiikkiterapeuttina. Kuvataide tuli lähtökohdiltaan elämääni leikkinä ja kokeiluna korona vuosien aikana. Sittemmin se on kasvanut poikkitaiteellisen ilmaisuni kiinteäksi muodoksi.
Kuvataide ja musiikin tekemiseni vuorottelevat ja välillä kulkevat käsi kädessä työskentelyssäni. Arvostan valtavasti hiljaisia aikoja, lepoa ja päättymisiä. Yhtälailla kuin ääntä, menoa ja uusia alkuja. Koen tärkeäksi, että luomiseni on osa tätä luonnon rytmiä. Prosessini ovat näin ollen hyvin intuitiivisia ja työskentelyn nopeus vaihtelee kovasti.
Tekniikoiden osalta olen kaikkiruokainen, mutta ehkä erityisesti sekatekniikan ystävä. Akryylit, vesivärit, luonnonvärit ja oikeastaan kaikki mahdollinen muuttuu silmissäni helposti teosten ainesosiksi. Aiheina minua kutsuu usein naishahmot, jotka liittyvät itseäni kiehtoviin joko myyttisiin hahmoihin, historiallisiin henkilöihin tai niiden edustamiin asioihin. Koen näiden kautta saavani kosketusta johonkin unohdettuun ja oppivani itsekin. ”
Tuulikki on lähtöisin Suonenjoelta ja hän asustelee tällä hetkellä Klaukkalassa. Hänet on valittu vuoden 2022 nurmijärveläiseksi taiteilijaksi.
Tuulikin kotisivut löytyvät osoitteesta www.tuulikkiarts.com
Taideseuran mappien "siivous" ja luovutus kaupungin arkistoon
Suonenjoen Taideseura ry:n arkistomapit luovutettiin Suonenjoen kaupungin arkistoon perjantaina 14.3. 2025. Kulttuuriohjaaja Sara Huhtala otti arkiston vastaan Sinikka Vesteriseltä, Mauri Korhoselta ja Anja Jääskeläiseltä.
Suuren työn SuTaSen arkistojen siivoamisessa teki Sinikka Vesterinen. Hän järjesteli 30 mapillista paperia kuuteen kansioon. Näissä kansioissa on nyt koottuna taideseuran historiikki: pöytäkirjoja, jäsenkirjeitä, kurssien ja leiritysten suunnitteluita, yhteisprojekteihin osallistumisia – sanalla sanoen: kaikkea sitä mitä taideseuran toimintaan on vuodesta 1979 lähtien sisältynyt.
Kokoelmat eivät ole aivan täydellisiä, sillä aivan jokaisesta hallituksen kokouksesta ei ole säilynyt näköiskappaletta ja sama on tietenkin esimerkiksi jäsenkirjeissä. Että sikäli, jos sinulla on joitakin dokumentteja seuran toiminnasta niin mielellämme haluaisimme nähdä onko tuo kyseinen dokumentti jo arkistoissamme. Tai voit käydä itsekin katsomassa, sillä arkistoja voi katsella kirjaston arkistohuoneessa kun pyytää siihen virkailijalta avaimen.
Ilmoita oheisen painikkeen ”takaa” löytyvällä lomallkeella, mikäli sinulla on historiallista SuTaSe-materiaalia kokoelmissasi.
Ensimmäisen vuoden toimintakertomus.
Taidematka Kuopioon
Alvar Cawen: Ikkunassa, 1929 (kuva Harri Heinonen)
Kuopion taidemuseon sivustolta
Hilda Flodinin näyttely tulossa Suonenjoelle 2027
Suonenjoen Taideseura ry suunnittelee kuvanveistäjä Hilda Flodinin (1877 – 1958) syntymän 150-vuotisnäyttelyä Suonenjoen Kellarikalleriaan. Hilda Maria Flodin-Laitinen oli kuvanveistäjä, taidemaalari ja -graafikko. Hän opiskeli muun muassa Helene Schjerfbeckin johdolla Suomessa, ja Pariisissa hän oli Auguste Rodinin oppilaana. Flodinin tunnetuimpia teoksia ovat Helsingin Aleksanterinkadulla sijaitsevan Pohjolan talon vuolukiviveistokset. Hän oli taidegrafiikan alkuvaiheen uranuurtajia Suomessa ja samalla maan ensimmäisiä naistaidegraafikkoja.
Suurin osa Flodinin piirustuksista, grafiikasta ja maalauksista on henkilötutkielmia, joiden malleina oli usein lapsia ja kansanihmisiä. Eräs tunnetuista malleista oli Helsingissä Hildan kotiapulaisena työskennellyt Olga Halonen (1896-1976), joka oli kotoisin Iisvedeltä. Hilda Flodin-Laitisen tuotantoon kuuluu myös noin 50 virallista muotokuvaa ja ryhmämuotokuva Suomen Tiedeakatemian jäsenistä, joihin myös aviomies Taavetti Laitinen lukeutui. Taiteilijan teoksia on useissa kokoelmissa.
Hilda Flodinin ensimmäinen aviomies vuosina 1908-1914 oli taiteilija Juho Rissanen. Toinen puoliso vuodesta 1922 alkaen oli Suonenjoen Iisvedeltä syntyisin oleva professori, Suomen Tiedeakatemian perustaja ja lääketieteessä ansioitunut, aikansa helsinkiläinen julkkislääkäri David (Taavi, Taavetti) Laitinen (1866-1941). Aviopari vietti paljon aikaa Suonenjoen Iisvedellä Vanha-Laitilan tilalla. Tämän aikanaan menetetyn kotitilan Taavetti Laitinen oli hankkinut takaisin suvulle jo vuonna 1913, myytyään perustamansa Tilkan lepokodin Helsingissä Suomen valtiolle. Muistona lepokodista on Helsingin Pikku-Huopalahdessa Taavetti Laitisen katu ja Hilda Flodinin kuja. Helsingissä pariskunta asui Fabianinkatu 13:ssa. Taavetti Laitinen on haudattu Suonenjoelle ja Hilda puolestaan Flodinien sukuhautaan Helsingin Hietaniemen hautausmaalle avionimellä Hilda Laitinen.
Ota yhteyttä jos hallussasi on Hilda Flodinin teoksia, tietoja malleista tai sinulla on muita tarinoita liittyen aviopariin ja heidän oleskeluunsa Suonenjoen Iisvedellä.
Näyttelyyn tulee kulttuurihistoriallinen ja paikallinen näkökulma. Ideana on hahmottaa Hilda Flodinin fyysisten teosten lisäksi näyttelyä ja aiheita valokuvin ja tiedoin. Nyt kaikkien on mahdollista osallistua näyttelyn tekemiseen. Otathan yhteyttä jos hallussasi on Hilda Flodinin teoksia, tietoja malleista tai sinulla on muita tarinoita liittyen aviopariin ja heidän oleskeluunsa Suonenjoen Iisvedellä.
Yhteyshenkilö Suonenjoen Taideseura ry:stä: Sinikka Vesterinen, FM, taidehistoria ja museoaineet.
Taiteiden yö
Eiköhän vaan taas Suonenjoen Taideseura ry ollut mukana järjestämässä yhteisöllistä tapahtumaa kotikaupungissamme. Muutama SuTaSen hallituksen jäsen on ollut kokoustamassa – talkootyönä – niin kaupungin kulttuuritoimen kuin erilaisten yhdistystenkin kanssa ja niinpä saatiin tämä syksyinen tapahtuma aikaiseksi. Tällä kertaa lähes kaikki tapahtui kirjastorakennuksen ympäristössä.
Kellarikallerian harmaassa salissa esitteli Taisto Balk omaa näyttelyään klo 18 – 18.30 ja Mauri Tuure kertoi pitkän sarjakuvakertomuksen tekemisen vaiheista viereisessä salissa klo 19.30 alkaen. Valkoisen salin taiteilijat tulivat Itä-Suomesta, Merja Tuomisto-Mielonen ja Jaana Nevalainen, ja he esittelivät näyttelyään klo 19 – 19.30.
Lisäksi SuTaSe-ohjelmaa löytyi ohjelmaa Rajakatu 4:stä:
Klo 17–19 Rajakadun ikkunagalleriassa Lala Luotosenkosken LOLLIPOP ikkunanäyttely. Ja tämähän näyttely kestää vuoden loppuun saakka.
Anja Jääskeläisen ja Ulla Vehviläisen MITÄ ON IKKUNAN TAKANA -PopUp-näyttely sekä kasvomaalausta ja tikkaritarjoilu.
Muuta ohjelmaa löytyi torilta, Valkoapilasta, Kohtaamosta, Kinuskihuoneelta, Kino Riosta ja vielä Suonenjoen rannalta. Taiteiden yön tarkka ohjelmakartta löytyi kaupungin sivuilta osoitteesta: www.suonenjoki.fi/tapahtumakalenteri
Maalausviikonloppu Vanha-Laitilassa
Taideseuran perinteinen tapaaminen ja maalausviikonloppu pidettiin Vanha-Laitilan kulttuurimiljöössä. Tänä vuonna viikonloppu oli kuitenkin typistetty yksipäiväiseksi, mutta se ei menoahaitannut. Osallistujia oli 15 henkilöä.
Tapaaminen aloitettiin perinteisesti aamukahvipöydän antimista nauttien ja asioista porinoiden. Saimme kuulla parisataavuotisen talon historiasta, josta talon ”emäntä” Tanja Nisu kertoili.
Tanja opasti savitöiden tekemistä ennakkoon ilmoittautuneille ja muut piirsivät, maalasivat ja valokuvasivat sisällä tai ulkona – sää oli koleahko.
Lopuksi pidettiin katselmus siitä, mitä kukin oli saanut aikaiseksi ja keskusteltiin kunkin tekemistä ratkaisuista.
Näiden tapaamisten tarkoituksena on tehdä ja olla yhdessä – ei niinkään se, että tulee valmista tai edes jotain esitettävää. Yhteys ja tutustuminen on mitä tärkeintä saman harrastuksen ääressä.
Päivä päättyi kauniisti Raili Vesterisen esittämään runoon, joka kertoi tuhansista poluista.
Valokuvat: Tuulikki Vilhunen
Eino Huuskonen toteutti seinämaalauksen vesantolaiseen hoivakotiin
”Jokainen artisti haluaa tehdä joskus sen ”stadionkeikan”. Kun minulta pyydettiin Niittykukkaan kukkaniittymaalausta, niin vastaus oli heti: kyllä. Olen aina haaveillut suuresta seinämaalauksesta ja nyt se unelma toteutui. Työn koko on 5.5×2.4 metriä. Maisema on tehty omasta päästä, mutta moni paikallinen asukas tunnistaa siitä tutun paikan Vesannolta. Hyvä niin”.
Yhteisnäyttelyt
SuTaSen kesänäyttely Kellarikalleriassa 6. - 29.8. 2025
Julisteen suunnitteli Anja Jääskeläinen Sinikka Vesterisen teoksen ”Välkettä” – pohjalta.
Kellarikalleriassa avattiin tiistaina 5.8. 2025 seuran taiteijoiden näyttely ”Väreily”.
Monenlaista väreilyä on nähtävissä niin vedessä, avaruudessa, maassa, kiven pinnassa tai abstrakteissa ajatuksissa.
Teoksia on tarjolla 21 taiteilijalta yhteensä 58 kpl, joista näyttelyn juryttäjä kuvataitelija Saku Santeri Heinonen kokosi hienon näyttelyn. Näyttelypalautteessaan Heinonen kuvasi:
”Suonenjoen Taideseuran Väreily -näyttelyn kokoaminen ja juryttäminen oli minulle mieluisa tehtävä. Erityisen messevää minulle hommasta teki se, että kaikki näyttelyyn tarjotut työt olivat laadukkaita. Jo heti tilaan astuessaan näki, että tästä tulee mukavaa. Kellarikallerian seinustoille levitellyt ehdokastyöt viestivät jo alkutilanteessa juryttäjälle innostavaa ja inspiroivaa fiilistä. Oli helppo nähdä kokonaisuuksia ja juonteita, joihin välittömästi tarttua, ja alkaa raivaamaan esiin esteettisesti kiinnostavaa ja taiteellisesti kiinnostavaa näyttelyä”.
Heinonen kiitteli myös tarjotun taidevalikoiman monipuolisuutta ja sitä, että jäsenet tuntuvat tarttuvan taiteen tekemiseen paneutuen ja tosissaan. Myös ripustusporukka sai juryttäjältä reippaat kiitokset; kaikki sujui kitkatta ja vikkelään.
Musiikkityhtye Keke y los Thumbelosin musiikki väreili ja loi tunnelmaa ja Suonenjoen kaupunki esitti suuret kiitokset seuralle kulttuurin tarjoamaisesta alueen asukkaille. Näyttely on avoinna 29.8.2025 asti.
Design & Taide heinä - elokuussa
Design@Taide Suonenjoki kokosi jälleen Suonenjoen Kellarikalleriaan joukon sisäsavolaisia visuaalisten luovien alojen yrittäjiä. Tapahtuma rikkoo rohkeasti vanhoja käsityksiä esittelemällä kuinka monimuotoista visuaalinen luovuus voi olla. Se ei ole pelkästään kuvataiteita vaan myös, muotoilua, pukusuunnittelua, keramiikkaa, koruja, kuvitusta ja myöskin legotaidetta – luovuus ei tunne rajoja.
Tänä vuonna näyttelyyn osallistuvat Tuula Rossi, Susanna Hotari, Niilo Kalsi, Mikael Falin, Jenni Isotoff, Katja Vikla, Hanna Valkonen ja Katri Jokela. Näyttely kestää elokuun loppuun.
Suonenjoen Taideseura ry on mukana näyttelyssä osa-aikaisesti: perinteinen kesänäyttely siirtyy heinäkuulta elokuulle, toisaalta SuTaSen taidevuokraamo on avoinna tapahtuman ajan – kuten muidenkin näyttelyiden aikana.
Kaikille avoin syysnäyttely 26.11. - 19.12.
Anne-Mari Tirroniemi jurytti tällä kertaa Suonenjoen Taideseura ry:n syysnäyttelyn. Teoksia oli tarjolla runsaasti ja juryttäjä otti näyttelyyn mukaan lähes kaikki työt ja yllättävää kyllä – mikäli tämä ilmaisu sallitaan – sai näin isosta teosmäärästä sopusuhtaisen ja mielenkiintoisen kokonaisuuden aikaiseksi.
Uusia paikkakuntalaisia harrastajia pääsi näyttelyyn mukaan ja myös ulkopaikkakunnilta oli tuotu teoksia valittavaksi.
Näyttelyn avasi vs. kulttuurisihteeri Aija Myrin, taideseuran osuuden hoiti Anja Jääskeläinen ja Mauri Korhonen puhui omasta puolestaan; hänen näyttelynsä oli esillä samanaikaisesti harmaalla alueella…
Post Pop Depression esiintyi avajaisten musiikkivieraana.
Näyttelyssä kävi yli 400 vierasta vai oliko se jopa yli 500.
Valokuvat: Tuulikki Vilhunen
PoSaKun näyttely Lapinlahdella
Pohjois-Savon Kuvataideseurat järjesti perinteisen kesänäyttelyn 17.6.– 3.8.2025 Pappilan kivinavetassa Lapinlahdella. Näyttely oli avoinna päivisin klo 12:00 – 17:00.
Yhteisnäyttelyyn tarjottiin yhteensä 223 teosta 53:lta taiteilijalta, joista esille asetettiin 118 teosta 46:lta taiteilijalta.Suonenjoen Taideseura ry:n jäsenistä teoksia saivat esille Tanja Nisu, Veikko Kuhmonen, Eino Huuskonen, Lala Luotosenkoski, Sinikka Vesterinen ja Anja Jääskeläinen.
Perinteiseen tyyliin valittiin kolme taiteilijaa Pohjois-Savon Kuvataideseurojen stipendiaattinäyttelyyn Pieksämäen Kulttuurikeskus Poleeniin 6.3.-4.4.2026. Valituiksi tulivat Hannele Haatainen, Riitta Huttunen ja Lala Luotosenkoski – viimeksi mainittu Suonenjoen Taideseura ry:stä. Vuonna 2024 seuramme jäsen Birgitta Kuurne sai saman oikeuden tulevaan näyttelyyn ja vuotta aikaisemmin Veikko Kuhmonen…
Rajakadun ikkunanäyttelyt
Rajatila: Anne Matilaisen teoksia Rajakadulla
Tammikuu, talven napa, tuntuu monesti vähän valjulta ja pysähtyneeltä. Värikäs ja valaistu joulu on takanapäin, ja edessä on uusi vuosi kuin puhdas ja tyhjä sivu. Rajakadulla Suonenjoen Taideseura ry:n (SuTaSen) näyteikkuna on tällainen tyhjä sivu kuin paperiarkki valkeine verhoineen. Sen vaaleuteen on koottu kokoelma värikylläisiä kuvia. Työt ovat Anne Matilaisen tekemiä.
Näyttely koostuu eriaikaisista kollaaseista ja akvarelleista. Vaikka kuvat on valittu värien mukaan, näyttää nimistäkin muodostuvan tarinallinen jatkumo. Teosten nimet ovat yläosassa Unien lautturi, Päivätajunta, Frozen, Unet ja unelmat, Kukkiva uni. Alapuolella olevat työt ovat Tuoreessa muistissa kevät, Riikinkukkoilua, Lapsuusmuisto, Koronakodit, Viva Frida ja Aika kultaa muistot.
Näyteikkuna peittää ja paljastaa. Ollaan pysähdytty katsomaan ja katsottaviksi. Teosten nimet viittaavat uneksimiseen ja unelmointiin sekä menneessä että tulevassa. Ollaan rajalla – osin muistojen kautta ja osin tulevaisuudessa unelmoinnin vuoksi. Osaksi ollaan vielä unitilassa, valveen ja unen rajamaastossa. Mikäpä sopisikaan paremmin tämän rajanvedon näyttämöksi kuin Rajakadun näyteikkuna.
Anna-Maija Ylönen
Huhtikuusta kesäkuun loppuun 2025 Ikkunagalleriassa on esillä Anna-Maija Ylösen (s.1959) teoksia.
Anna-Maija eli Tintti Ylönen on opiskellut Kuopion käsi-ja taideteollisuus oppilaitoksessa sekä opettanut keramiikkaa parikymmentä vuotta. Teatterimaailman lisäksi Ylönen tekee taidetta eri tekniikoilla.
Enemmän Anna-Maija Ylösen teoksia Verkkogalleriassa
Esko Paanasen maalauksia ja pienoismalleja Rajakadun ikkunagalleriassa
Suonenjoen Taideseura ry:n eli kotoisammin SuTaSen ikkunanäyttely on vaihtunut. Heinäkuun alusta syyskuun loppuun ikkunagalleriassa Suonenjoella on esillä Esko Paanasen maalattuja kuvamuistoja lapsuudesta ja esimerkkejä yhdestä aikuisiän harrastuksesta, pienoismallien rakentamisesta.
Esillä olevissa öljyvärimaalauksissa on näkymiä lapsuuden maisemista kuten karhu Eskolan lähteellä Suihkolassa tai isä viemässä Urpo-hevosella maitotonkkia 50-luvun alussa. Toinen maalaus samalta aikakaudelta kuvaa edistyksellisempää työntekoa. Siinä Eskon koulukaveri sahaa moottorisahalla ja taustalla on Fordson Major -traktori. Mukaan ikkunanäyttelyyn on päässyt mm. huvilan tiiliaidalle lennähtänyt hiirihaukka sekä Eskon nuorimman tyttären lasten muotokuvat.
Tyttärenpojan kuvaan on maalattu, kuinkas ollakaan, pikkuauto jalkoihin. Se on nykyisin ukin kanssa yhteinen harrastus. Eskon koottavien autojen keräily alkoi hänen omista 50-vuotisjuhlista. Silloin hän sai puolisoltaan mustan pienen takaikkunaisen Volkswagenin. Tämän jälkeen autojen keräily on laajentunut kuorma- ja pakettiautoihin, moottoripyöriin ja traktoreihin, jopa lentokoneisiin. Kokoelma käsittää tällä hetkellä noin 2 000 pienoismallia. Näistä saamme kesän ajaksi pienen otannan nähtäväksemme Rajakatu 4:n taideikkunaan.
Lala Luotosenkosken taidenäyttely Rajakadun ikkunagalleriassa 2.1. 2026 saakka
LOLLIPOP näyttely on syntynyt halusta tehdä jotain täydellisen kevyttä, 100% makeaa ilman ensimmäistäkään syvällistä merkitystä. Vain ilottelua, valoa ja hyväntuulisuutta. Näyttely on kuin vastustamaton irtokarkkipussi – herkullinen pakohetki arjesta – joka ryöpsähtää värikkyydellään ja monimuotoisuudellaan visuaaliseen makuaistiin.
Lala Luotosenkosken teoksia mukana myös muutamassa yhteisnäyttelyissä
Pohjois-Savon Kuvataideseurojen näyttelyn lisäksi : Luotosenkoskella oli teoksia myös Sonkajärvellä toteutetussa ”Metsässä puhuvat puut” -taideprojektissa.
Anja Jääskeläisen teoksia Rautalammin kirjaston kivijalassa
Rakastuin väreihin noin 40 vuotta sitten maalauskurssilla.
Tuolloin opin katsomaan varjon värejä. Minulle maalaaminen on olemista omien ajatusten ja tunteiden kanssa ja jatkuvaa kehittymistä teknisesti kuin myös pohdintaa ilmaisun kielestä.
Pikaisesti vapaana olleelle näyttelypaikalle valitut teokset ovat
paloja sieltä täältä eri aikakausilta. Esillä on värjäämistäni kierrätyspapereista ja akvarellinpaloista tehtyjä abstrakteja kollaaseja ja paperiveistoksia moninaisissa muodoissa. Teoksista välittyy kierrättäminen ja ajan kuluminen. Muistot, ajatukset ja tunnelmat esiintyvät väripintoina ja erilaisina struktuureina, jotka koostuvat konkreettisesti pienistä paloista pitkältä taideharrastukseni ajalta.
Sanoja-sana näyttelyn nimessä kuvaa omaa tapaani sanoittaa väreillä ja muodoilla enemmän viitteellisesti kuin esittävästi – jotain samaa ilmaisukieltä kuin ryijyissä. Sanat liittyvät tiiviisti myös graafisen suunnittelijan työhöni, jossa yhteistyössä kirjoittajien kanssa valitsen kirjoitusasuja sanoille.
Näyttelyssä on esillä myös pieni otanta kirjoista, joihin olen suunnitellut ulkoasun kirjoittajan toiveiden mukaan. Niissä on käytetty kirjoittajan valokuvia tai kuvitusta tai kuvituksena ovat omat maalaukseni tai valokuvani. Viimeisimmän taittamani Sinikka Pilton runokirjan julkistamistilaisuus on ystävänpäivänä pe 14.2.25 klo 18 Kirjaston Kivijalassa. Minulla on ilo olla silloin tuntia ennen tapahtumaa paikalla. Tervetuloa!
Pikaisesti vapaana olleelle näyttelypaikalle valitut teokset ovat
paloja sieltä täältä eri aikakausilta. Esillä on värjäämistäni kierrätyspapereista ja akvarellinpaloista tehtyjä abstrakteja kollaaseja ja paperiveistoksia moninaisissa muodoissa. Teoksista välittyy kierrättäminen ja ajan kuluminen. Muistot, ajatukset ja tunnelmat esiintyvät väripintoina ja erilaisina struktuureina, jotka koostuvat konkreettisesti pienistä paloista pitkältä taideharrastukseni ajalta.
Sanoja-sana näyttelyn nimessä kuvaa omaa tapaani sanoittaa väreillä ja muodoilla enemmän viitteellisesti kuin esittävästi – jotain samaa ilmaisukieltä kuin ryijyissä. Sanat liittyvät tiiviisti myös graafisen suunnittelijan työhöni, jossa yhteistyössä kirjoittajien kanssa valitsen kirjoitusasuja sanoille.
Näyttelyssä on esillä myös pieni otanta kirjoista, joihin olen suunnitellut ulkoasun kirjoittajan toiveiden mukaan. Niissä on käytetty kirjoittajan valokuvia tai kuvitusta tai kuvituksena ovat omat maalaukseni tai valokuvani. Viimeisimmän taittamani Sinikka Pilton runokirjan julkistamistilaisuus on ystävänpäivänä pe 14.2.25 klo 18 Kirjaston Kivijalassa. Minulla on ilo olla silloin tuntia ennen tapahtumaa paikalla. Tervetuloa!
Anja Jääskeläinen Vesannon kirjastossa
SuTaSen ikiaikaisen sihteerin, Anja Jääskeläisen, näyttely Vesannon kirjastossa. Taidekomerossa on kollaasien lisäksi kirjoja ja alkuperäisiä maalauksia, jotka ovat päätyneet kirjojen kansiin tai sisäsivuille. Myös paperiveistoksia on mukana. Niitä on Anja koostanut värillisistä papereista ja tekemistään kollaaseista. ”Kollaasit edustavat minulle ajan kulumista ja kierrättämistä”
Näyttely on esillä lokakuun loppuun saakka.
Lemmenmajoja ja muita näkymiä Kuopiosta
Cafe Mandariini Kesäkahvila Kirkkokatu 22 Kuopio, 2.5. – 31.8. 2025 (ti – su 11 – 17, ma suljettu)
Näyttely Korttelimuseon Kesäkahvilassa koostuu Sinikka Vesterisen (SuTaSe) omiin ja vanhoihin valokuviin pohjautuville maalauksille, aiheena näkymät ja näyt Kuopiosta.
”Vielä olemassa olevat huvimajat Väinölänniemellä ovat muuttuneet romanttisiksi lemmenmajoiksi ja jo kaupunkikuvasta kadonneet vesikioskit ovat mukana kuvissani. Vesikioskien aiheeseen ideana on ollut rakennusmestari Isak Löfin suunnitelma vuodelta 1883, lopputuloksena kolme erilaista uninäkymää. Rönön sillan modernit huvimajat vuodelta 1988 lemmenlukkoineen ovat nykypariskuntien viipyilyn paikkoja, lemmenmajoja”.
”Kesäisillä Kallaveden risteilyillä on ollut helppo valokuvata näkymiä Kallavedeltä Puijolle tai taltioida Itkonniemen vaneritehtaan rakennuksia, jotka olen toistanut sekatekniikalla taideteoksina puulle. Näkymät Kauppakadun päähän lääninsairaalaan ja Maaherrankadun kaupunginhotelliin pohjautuvat vanhoihin valokuviin”.
”Näyttelyn teosten kokonaismäärä on 18, tekniikkana pigmentin siirto ja väri puulle tai akryyli puulle, muutamassa akryyli ja hiekka puulle.
Sinikka Vest pom pom!
Tehtaan koululla, Varkaudessa, Kirppugalleria
Ympyröitä, spiraaleja ja kiehkuroita. Nämäkin aiheet seikkailevat Sinikka Vestin teoksissa Tehtaan koululla, Satakunnankadulla Varkaudessa. Esillä on valikoima vuosilta 2014-2025. Tässä vaiheessa ei tekijää paljasteta, sen verran vihjataan, että taiteilija on Suonenjoen Taideseura ry:n aktiivinen jäsen – kuuluu jopa hallitukseen.
Tekijä on nähnyt taidetta työnsä puolesta yli 20 vuotta. Tekemiseensä aineksia antaa nykytaiteen lisäksi taiteen historia. Antiikkia ja antiikin hahmoja hän on modernisoinut tähän päivään, aikakausi innostaa. Pronssivalukursseista 2000-luvun taitteessa alkanut tekeminen on johtanut keraamisiin veistoksiin, mikä tarkoittaa oksideilla käsiteltyjä ja lasitettuja saviteoksia. Nykyisin tavoite on kokeilla tekemistä epätyypillisillä materiaaleilla ja yhdistelmätekniikoilla. Maalaamisen tuloksena on vähintään mielenmaisema, ei mitään todellisesta maailmasta. Vaikka luonto se on mikä tulee esikuvaksi, taiteilija tekee mitä tekee, unohtamatta leikkimielisyyttä, visuaalisuutta ja esteettistä kokemusta.
Annetaanpa taiteilijan itsensä kertoa:
”Mistä ideoin? Vaikkapa viikkolehden Nivea-mainoksesta, josta saatu naisen asento toistuu veistoksessani Hair, työnimeltä Tukka tuulessa vuodelta 2014. Lasitteesta tuli liian paksu joten nykyinen pinta on hiekkapuhalluksen jäljiltä antiikkinen, vähintään! Useasti toistamani puolikaaren muoto – tässä rintakuvan hartiaosa – löytyy ensimmäisen kerran musiikkiin liittyvässä veistoksessa Queen (2018), joka on kunnianosoitus David Bowien albumin Heroes (1977) nimikappaleelle. Shakkilauta on uusi lisäys kommentoiden rakkauden arvaamattomuutta. Puolikaari ovaali on myös Unelmia, jonka pinnassa on lempiteemani spiraali, kiehkuroita pitää olla.
Matkat Italiaan vaikuttavat pitkään. Antiikin kohteista ottamani kuvat elävät uusina merkityksinä pleksille ja puulle tehdyissä maalauksissa, joiden pohjana on kuvansiirto ja väripigmentit. Pylväät ovat yleensä pyöreitä tai kantikkaita, joka suunnalta katsottavia, minulla ne ovat puolikaarenmuotoisia, kohokuvamaisia mutta silti pystyssä pysyviä teoksia.
Näyttelyn parin isomman maalauksen aiheena oli talvinen tylsistyminen. Tarkemmin ajateltuna kaikki oli hyvin ja näkymät omenapuihin synnyttivät kaksi näkymää, kesän odotuksen (Waiting 2023-2024) ja kesän hahmon renessanssin henkeen (Summer 2024).”
Instassa sinikkave
Mari Arvinen – Paloja äärettömyydestä ja muita abstrakteja rikkauksia
Maailman tila aiheuttaa ahdistusta, joka saa pohtimaan myös taiteen tekemisen oikeutusta ja tarpeellisuutta. Kun tuntuu, ettei mitään ole tehtävissä eikä mihinkään voi vaikuttaa, voi ehkä vain hiljentyä väripintojen ääreen. Voi vain yrittää löytää hitusen toivoa ja kauneutta. Jotain, mikä lohduttaa hetken.
9.5. – 1.6. 2025
Galleria Ars Libera
”Maalaus ei ole objekti, vaan tapa hahmottaa maailma ja itseys.”
Mikel Dufrenne
”Tähän näyttelyyn olen pyrkinyt luomaan teoksia, jotka tarjoavat katsojalle mahdollisuuden nähdä maailman ja ihmisyyden ainutlaatuisella tavalla. Olen laajentanut omaa visuaalista kosmostani jo 25 vuoden ajan, ja viimeiset työni ovat riisuttuja ja värimaailmaltaan hempeämpiä. Tämän näyttelyn teokset muodostavat sarjan ”sfäärejä” ja näkymättömiä tiloja tunnelmineen.
Maalatessa ajatukseni liikkuvat elämässä ja kuolemassa, ajassa ja ajattomuudessa, sekä paremman ja kauniimman toivossa. Toisinaan astun syrjään ja annan teoksen ottaa vallan. Ikään kuin hylkäisin ihmisyyden ja pahan, ja antaisin luonnolle vallan. Silloin maalaus muovautuu painovoiman ja fysiikan lakien mukaan. Minä vain annan sille alkusysäyksen, asettelen tilanteen kankaalle ja annan maalauksen tapahtua. Pieni keikaus tai kulman kohotus riittää – ja se liikkuu. Siinä hetkessä olen tarkkailija.
Lopulta teos on oma itsensä, maaginen objekti. Valmistuttuaan se ikään kuin puhuu ja vastaa minulle. Se kertoo. Tehdessä minä en kerro mitään, vaan kysyn kysymyksiä ja etsin vastauksia. Maalatessa sukellan tuntemattomaan ilman pelkoa. Astun taka-alalle ja olen uuden luomuksen ja syntymän äärellä, ihmeen vierellä.”
Materiaalin tuntu on kuin elämän tuntu. Orgaaninen järjestys, merkitykselliset kerrokset ja materiaalin vastus antavat Arviselle tavan katsoa ja tuntea maailmaa ja maalausta. Maalauksen ydin on hämmästelyä ja hetkellisyyden vangitsemista.
Vain luottamalla ja päästämällä irti Arvinen voi antautua suurimpaan seikkailuun. Teoksissa on jotain lohduttavaa ja romanttista. Ne ovat elämänmakuisia, valuessaan ja liikehtiessään omien rajojensa yli. Samalla ne ovat kuin leikattuja paloja äärettömyydestä. Hyvässä elämässä on esteitä, kuten kivet joessa. Mutta juuri nuo kivet antavat virtaavalle vedelle sen elävyyden ja liikkeen. Samoin maalauksessa maalimateriaali pakkautuu, työntyy, törmää ja pulpahtaa esteiden ohi.
”Prosessi on kaikkein tärkein. Se kumpuaa syvältä sisältäni, eikä ole pakotettavissa tai kiirehdittävissä. Ajatellessani ja maalatessani olen yksin, mutta en koskaan yksinäinen. Filosofinen kotini syntyy juuri niissä hetkissä, joissa saan ajatella ja nauttia visuaalisesta artikuloinnista.”
Teos on sivutuote – mutta toisin kuin ihminen, se voi joskus olla valmis”.
Taisto Balkin Lampien laidoilta -valokuvanäyttely 1.10.-24.10.2025.
”Vuosikymmenten ajan, silloin tällöin, liikkuessani Suonenjoen ympäristön maisemissa minua on viehättänyt se, että olen voinut kohdata luontoa sellaisenaan. Ilman ihmisen näkyvää vaikuttamista siihen. Toki hakkuualueet ovat silloin poissuljettuja.
Joitain kohteita olen käynyt tapaamassa eri vuosina, eri vuodenaikoina kuin vanhaa ystävää, joka olemuksellaan kertoo minulle kuulumisiaan. Joskus tämä ystävä on laajempi luontokohde, joskus ystävyyteen riittää muutama ruohonkorsi.
Kuvaustapaani ovat vaikuttaneet monet taiteen historian lainalaisuudet sommitteluineen tai valon ja värin korostuksineen. Joskus katsoessani kohdetta linssin läpi, olen ajatellut, että olisi tämä kiva maalata tauluksikin. Mutta jo vuosien ajan lähes kaikki ovat valokuviksi päätyneet.”
Taisto Balk kertoi näyttelystään Taiteiden yössä lauantaina 4.10. klo 18.00–18.30. Tilaisuuden aluksi nähtuiin taiteilijan klarineettiesitys, jonka jälkeen haastattelujen ja kysymysten muodossa saatiin kuulla Taiston työtapoihin ja kuvavalintoihin liittyvistä asioista.
Kellarikalleria avoinna:
ma, to klo 14–18
ti, ke, pe klo 11–15
Mirja Nuutisen abstrakteja kollaaseja Vesannon kirjaston taidekomerossa
Vesannon kirjaston Taidekomerossa on joulukuussa esillä viime vuosina tekemiäni abstrakteja teoksia. Näyttelyssäni jatkan työtäni kuvallisen viestijän, graafisen suunnittelijan ja kuvittajan työkaluin.
Jo parin vuosikymmenen ajan olen yhdistänyt käsin tekemiäni piirroksia, maalauksia sekä valokuvia digitaalisiksi kollaaseiksi. Esittävät hahmot ovat teoksistani kadonneet miltei kokonaan, tai niistä on jäljellä vain läpinäkyviä haamuja.
Vaikka myös maalaan ja teen digitaalisista kollaaseistakin usein maalauksellisia, on suurin osa työstäni ilmeeltään vahvasti graafista. Se ilmenee teoksissani viivoina, pisteinä, pilkkuina tai rastereina. Pyrin luomaan töihini kerroksellisuutta, läpinäkyvyyttä, rytmiä ja väriä. Moniväristen teosten rinnalle on tullut myös kaksi- tai kolmesävyisiä kuvia.
Viime aikoina minua on kiinnostanut erityisesti viiva – ei vain rajaavana elementtinä, vaan dynaamisena voimana, joka muodostaa teokseen rytmin. Viivan muodot – terävistä kulmista pehmeisiin kaariin – ilmaisevat myös piirtäjänsä tunnetilaa.
Viivoista syntyy abstraktia merkkikieltä – teoksen orgaanista viivakoodia. Vaikka viiva tuntuu vähäpätöiseltä, se kuvaa luovaa prosessia, jossa viiva kuljettaa muutosten jatkumoa eteenpäin.
Viiva on jännittävä, mielenkiintoinen ja merkityksellinen tutkittava. Ainakin minulle.
Tervetuloa tutustumaan teoksiini!
Mirjalla oli teoksia myös Kymönkosken XVIII taidekesässä yhdessä Päivi Lundvallin kanssa. Visuaalinen vuoropuhelu perustuu keskusteluprosessiin, jota taiteilijat ovat käyneet jo usean vuoden ajan.
Mauri Korhosen teoksia Kellarikallerian harmaassa salissa 26.11. - 19.12. 2025
”Olen aina kokenut vaikeaksi Harmaan salin pitkän käytävämäisen tilan (joka lähtee siitä keskeltä) ja ajattelin, että rakennan siihen installaation, jonka läpi ihmisten täytyy kulkea päästäkseen katsomaan peräseinustan pienemmät teokset. Toinen lähtökohta oli, että ripustan suuren teoksen varsinaisen salin pitkälle seinälle – ikään kuin kutsumaan sisälle näyttelyyni. Kolmas jo alussa varma kokonaisuus oli kolmiosainen ”Kolari-sarja”, jonka olen maalannut vanhoihin lumikoliin. Teokset kunnioittavat Reidar Särestöniemeä, joka kuluvana vuotena viettää 100-vuotis syntymäpäiviään. Loput näyttelyn teokset suunnittelin ja sijoittelin vapaaksi jääneisiin tiloihin, enkä tiennyt aloittaessani, mitkä teoset saliin sijoittuisivat.
Näyttelyn teokset olivat pääasiassa tällä vuosikymmenellä syntyneitä, pari teosta vuosituhannen alkupuolelta ja yhden teoksen keskeiset elementit ovat 1990-luvulta. Yhden seinän kokonaisuuteen laitoin esille ystäväni Markku Rantalaisen teoksen.
Mauri Korhonen järjesti näyttelynsä yhteydessä kaksi yleisöopastusta, joissa joissa hän kertoi teostensa taustoista ja muistakin yksityiskohdista, jotka ovat vaikuttaneet niiden syntymiseen.
Sinikka Vesterinen huomioitiin Pieksämäen Kuvataideseuran näyttelyssä
Vuonna 2025 vuosinäyttelyn yhteydessä Pieksämäen kuvataideseura otti käyttöön uuden toimintamallin, jolla halutaan kannustaa ja huomioida vuosinäyttelyyn osallistuvia taiteilijoita.
Joka vuosi näyttelyn kuraattori valitsee yhden taiteilijan stipendiaatiksi ja valittu taiteilija saa halutessaan toteuttaa yksityisnäyttelyn Galleria Veturitorissa seuraavan vuoden marras–joulukuussa.
Kuraattori Jonna Suurhasko valitsi yhdistyksen ensimmäiseksi stipendiaatiksi taiteilija Sinikka Vesterisen:
“Taiteilija Sinikka Vesterisen teoksissa viehättää materiaalien, värien ja muotojen kontrastit. Teokset ovat pienestä koostaan huolimatta tilallisia ja ne elävät ja muuttuvat valon ja ilmavirran mukana.”
Sinikka Vesterinen on Suonenjoen Taideseura ry:n jäsen ja hallituksen jäsen ja on toiminut kuvataiteen parissa niin työnsä kuin harrastuksensakin kautta 1990-luvulta lähtien. Lämpimät onnittelut!
”Galleria Veturitori, Sinikka Vesterinen, marras- joulukuu 2026”
Mervi Korhosella aktiivinen näyttelyvuosi 2025
- Suomen Taiteilijat ry:n jurytetty valtakunnallinen vuosinäyttely Helsingin Kaapelitehtaan Puristamossa. Näyttely oli avoinna 13.–31. elokuuta 2025.
- Mervin teoksia oli mukana myös Suomen Taiteilijat ry:n teemanäyttelyssä ”Väriharmoniaa” Kaapelitehtaan Puristamossa Helsingissä 25. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 2025.
- Korhonen oli mukana myös Kuopio 250 v. juhlavuoden näyttelyssä nimeltä ”Kuopio taiteen silmin”, joka oli esillä Kuopion kaupunginkirjastolla ja avoinna 29. marraskuuta 2025 saakka.
- Korhonen osallistui Pieksämäen Taidekadun kuvittamiseen. Tämä ulkoilmanäyttely oli avoinna 29. toukokuuta – 3. elokuuta 2025.
- Mervi Korhosen töitä oli mukana Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen teemanäyttelyssä ”Oma maakunta” Keuruun museossa 6. toukokuuta – 7. kesäkuuta 2025.